Tutkimuksen mukaan työyksinäisyys on lisääntynyt edellisvuoteen verrattuna. Etätyötä tekevät kokevat enemmän sekä yleistä yksinäisyyttä että työyksinäisyyttä.
Alkuvuodesta 2026 olemme saaneet tuoretta tietoa suomalaisten yksinäisyydestä. Punaisen Ristin yksinäisyysbarometrin mukaan lähes kaksi kolmesta suomalaisesta kokee yksinäisyyttä, ja ilmiö on erityisen yleistä nuorilla ja nuorilla aikuisilla. Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi -tutkimuksen mukaan neljännes työssäkäyvistä suomalaisista kokee yksinäisyyttä.
Laterna-hankkeessa olemme keränneet tilastojen rinnalle ilmiötä syventämään laadullista tietoa: tutkimushaastateltavamme ovat kuvanneet yhteisöllisyyden kääntöpuolta, työyksinäisyyttä, omin sanoin.
Etätyöhön liittyvä työyksinäisyys näyttäytyy haastatteluissamme pakottavana tarpeena avata ovi etätyöpäivän jälkeen, nähdäkseen, aistiakseen ja jopa koskettaakseen lihaa ja verta olevia ihmisiä. Se näyttäytyy turhautumisena, kun kukaan ei vastaa chatteihin, tai haluttomuutena kuormittaa muita omilla asioillaan, kun kaikkien kalenterit ja Teams-pallot kirkuvat punaista.
Lisäksi toimistolta kuuluu hybridityön synnyttämiä yksinäisyyden kokemuksia: esihenkilö katosi perehdyttämisen jälkeen omalle kotikonttorilleen ja uusi työntekijä sai seurakseen viikkojen ajan vain tyhjiä toimistotuoleja. Lounashetkiä yksin, koska toimistolla ei ole ketään, jonka kanssa lähteä syömään. Avokonttorissa luurit päässä, tehtävälistoja suorittaen, puhumatta yhdellekään kollegalle koko päivänä.
Mitä yksinäisyys on?
Sosiaalinen yhteys toisiin ihmisiin on perustavanlaatuinen
tarve, ja sen puute voi heikentää sekä fyysistä että psyykkistä terveyttä. Yksinäisyyteen
liittyy kuusi keskeistä piirrettä:
- Yksinäisyys syntyy, kun jossa yksilön toivoman ja toteutuneen sosiaalisen yhteyden välillä on ristiriita
- Yksinäisyys on luonteeltaan subjektiivinen kokemus.
- Yksinäisyys koetaan epämiellyttävänä ja kuormittavana.
- Yksinäisyys vaikuttaa emotionaalisesti, kognitiivisesti ja käyttäytymisen tasolla.
- Yksinäisyys voi ilmetä joko hetkellisenä tunnetilana tai pitkäkestoisena, piirteen
kaltaisena taipumuksena. - Yksinäisyyden ilmiö on moniulotteinen ja sisältää sekä sosiaalisia että emotionaalisia
ulottuvuuksia. (McCarthy ym. 2026.)
Onko yksinäisyydestä puhuminen liian yksityistä?
Työyksinäisyys on riski työhyvinvoinnille ja terveydelle. Koska se on hetkellistä ja subjektiivista, sen tunnistaminen voi olla vaikeaa etenkin niille, jotka eivät ole sitä itse kokeneet.
Silti keskustelu aiheesta on välttämätöntä, kun mietimme kestävän monipaikkatyön pelisääntöjä. Työyksinäisyyden voisi esimerkiksi ottaa kehityskeskustelujen teemaksi ja tehdä siitä yhtä arkisen puheenaiheen kuin stressistä.
Työýksinäisyyttä vastaan voi johtaa myös itseään: riuhtaista itsensä toimistolle, kun kokee haastateltavamme sanoin ”sosiaalista koomaa.” Ja ehkä me kaikki voisimme pysäyttää kollegamme konttorilla ja digivälineissä ja kysyä, miten oikeasti menee.
Johanna Vuori työskentelee yliopettajana Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa ja on yksi Laterna-hankkeen tutkijoista.