Kun puhumme yhteisöllisyydestä, sana itsessään on varmasti useimmille tuttu. Mutta tarkoitammeko sillä kaikki samaa asiaa?
Teksti: Krete Põldmaa
Tutkin asiaa opinnäytetyössäni ”Yhteisöllisyyden kokemukset ja tukeminen hybridityössä vientiyrityksen työntekijöiden näkökulmasta”, joka toteutettiin osana Laterna-hanketta. Keräsin aineiston laadullisella haastattelututkimuksella, jossa haastattelin suomalaisen vientiyrityksen työntekijöitä (n = 10) ja annoin heidän itse määritellä, mistä heidän kokemuksensa yhteisöllisyydestä rakentuu.
Vastauksista kävi ilmi, että se koostuu monesta pienestä asiasta ja että eri ihmiset painottavat eri asioita. Mukana on yhdessä vietettyä aikaa niin virallisissa kuin epävirallisissakin tilanteissa, tavoitettavuutta, yhteistyötä, yhteisiä tavoitteita, luottamusta ja arjen vuorovaikutusta. Samalla tarkastelin, mitkä tekijät tukevat ja mitkä heikentävät yhteisöllisyyttä työyhteisössä.
Yksinkertaisimmillaan yhteisöllisyydellä tarkoitetaan kokemusta siitä, että kuuluu johonkin yhteisöön (Kielitoimiston sanakirja). Tutkimuskirjallisuudessa se nähdään kuitenkin tätä laajempana ilmiönä. Porathin, Gibsonin ja Spreitzerin (2025) mukaan yhteisö rakentuu jaetuista rajoista, jäsenyyden kokemuksesta, keskinäisestä yhteydestä ja toisia koskevasta huolenpidosta. Haastattelut myös osoittivat, että eri asioiden merkitys vaihtelee yksilöiden välillä. Yhteisöllisyys ei myöskään ole pysyvä tila, vaan se muuttuu ja rakentuu jatkuvasti työyhteisön arjessa.
Sama sana, erilaiset odotukset
Haastatteluissa korostettiin kyllä samanlaisia elementtejä, kuten vuorovaikutuksen ja toimivaan yhteistyöhön liittyviä asioita. Samalla kävi kuitenkin selväksi, että yhteisöllisyys ei tarkoita kaikille aivan samaa asiaa.
Joillekin yhteisöllisyys tarkoitti ennen kaikkea ryhmään kuulumista. Sitä, että kollegojen kanssa on yhteisiä tehtäviä, tavoitteita tai tunne siitä, että mennään samaan suuntaan. Toisille se oli enemmän arjen kokemusta: työkavereihin on helppo olla yhteydessä, apua uskaltaa pyytää, tukea saa tarvittaessa ja työyhteisössä voi olla oma itsensä. Osassa vastauksista näkyi myös pieni epävarmuus siitä, mitä koko käsitteellä oikeastaan tarkoitetaan.
Haastatteluissa yhteisöllisyyttä kuvattiin arjen konkreettisten tilanteiden kautta, kuten kahvipöytäkeskusteluina, rentona jutusteluna, huumorina, tiedon jakamisena ja yhdessä ratkottuina ongelmina. Tulosten perusteella se näyttäytyi ennen kaikkea arjen tekoina ja kohtaamisina, ei niinkään valmiina määritelmänä.
Kehittäminen alkaa kysymyksestä
Yhteisöllisyyttä tulee tarkastella kontekstissaan, ei ainoastaan annettujen määritelmien kautta. Yksi opinnäytetyöni keskeinen havainto oli, että yhteisöllisyyden vahvistaminen edellyttää ennen kaikkea yhteistä keskustelua. Meidän ei tulisi asettaa yhteisöllisyyteen liittyviä tavoitteita ennen kuin olemme yhdessä keskustelleet siitä, mitä yhteisöllisyys juuri meidän työyhteisössämme tarkoittaa. Muuten vaarana on, että puhumme samasta sanasta, mutta tarkoitamme sillä eri asioita.
Mitä yhteisöllisyys sinulle tarkoittaa?
Oma käsitykseni yhteisöllisyydestä muuttui opinnäytetyöprosessin aikana. Aluksi ajattelin yhteisöllisyyttä ehkä enemmän ryhmään kuulumisena. Haastattelujen myötä ymmärsin entistä paremmin yhteisöllisyyden sosiaalisen puolen ja sen, kuinka henkilökohtainen kokemus se voi olla.
Kannattaa pysähtyä miettimään, mitä yhteisöllisyys juuri sinulle tarkoittaa. Onko se yhteisiä hetkiä, avun antamista ja/tai saamista, yhteenkuuluvuuden tunnetta, yhteisiä tavoitteita vai jotain aivan muuta? Kun meillä on yhteinen käsitys asiasta, myös yhteisöllisyyden luominen helpottuu.
Lähteet:
Kielitoimiston sanakirja 2024. Yhteisöllisyys. Luettavissa: https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/yhteis%C3%B6llisyys?searchMode=all
Porath, C., Gibson, C., & Spreitzer, G. 2025. Community Inside and Out: Moving Community Front and Center in Management Research. The Academy of Management annals 2025, Vol.19 (2), s. 800-860.
Põldmaa, K. 2026. Yhteisöllisyyden kokemukset ja tukeminen hybridityössä vientiyrityksen työntekijöiden näkökulmasta. Ylempi AMK-opinnäytetyö. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, Tutkinto Liiketalouden uudistaminen ja johtaminen. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2026082126428
Krete Põldmaa teki opinnäytetyönsä Laterna-hankkeelle. Ylempi AMK-opinnäytetyö, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu.Tutkinto: Liiketalouden uudistaminen ja johtaminen.